Kaikkihan on omasta mielestään hyviä tyyppejä, mutta miksi toiset ihmiset vaan luovat ympäristöstään huonotuulista ja toiset hyväntuulista?
Onko tässä jälleen asennekysymys vai mennäänkö kenties vielä syvemmälle. Kuinka moni ihminen tietää olevansa sellainen, jonka seurassa muille tulee paha mieli tai olla. En usko että läheskään kaikki. Miten tällaiselle ihmiselle voisi asiasta sanoa loukkaamatta tai olematta ilkeä. Suoraan ja kaunistelematta, niin kuin muutkin asiat? Mä totesin hyvälle ystävälleni tänään että et voi dietata vähemmillä kaloreilla, koska susta tulee hirviö. Hän ymmärsi asian kerrasta. Tämä oli puolitotinen keskustelu, mutta huumorin kautta asia saatiin keskusteltua. Ylipäätään läheiselle ihmiselle on ehkä helpompaa sanoa suoraan. Vai onko?
Mä en pysty itse olemaan sellaisten henkilöiden seurassa, jotka ovat negatiivisia tai pessimistisiä. Huomaan sellaisten imevän musta hirveästi energiaa enkä oikein osaa suhtautua siihen plus kaiken kukkuraksi mulle tulee paha mieli. Ei kaiken tarvi olla vaaleanpunaista pilvenhattaraa, mutta miksi olla pahalla tuulella jos voi olla hyvällä tuulella. Ei tää elämä lopulta ole niin vakavaa. Omaa pahaa oloa saa purkaa, mutta ei olemalla toiselle ilkeä. On vaikeaa antaa tukea toiselle, jos toinen on ihan persreikä tai aina huonolla tuulella.
Ollaan kivoja toisille niin meillekin ollaan kivoja! Kohta on kesä ja lämmin ;)
Muksaa uutta keväistä viikkoa kaikille!
<3: Tuikku

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti