Sovinko mä muottiin?

Irtisanoin itseni kuukausipalkkaisesta duunista. Eikös sen pitänyt olla tavoiteltavan arvoista elämää? Jonkun mielestä ainakin. Mäkin luulin, että se voisi olla mun juttu: oman alan duunia, kuukausipalkka ja säännöllinen työ. Mites sitten kävikään? Olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen tästä vuodesta, mitä olen EasyFitillä viettänyt ja se sopi paremmin kuin hyvin tuomaan jotain järjeä arkeen. Kuitenkin lisäduunin määrä muualla on vain kasvanut ja jonkinlaista työaukkoa on täytetty sitä kautta. Lopulta olinkin TAAS tilanteessa, että oon aivan puhki ja paikat ei palaudu. Jumppaohjaajan painajainen; kroppa alkaa oireilla.

Henkisesti olen kuitenkin kokenut aika ison kolauksen siinä, että olen ymmärtänyt kaipaavani jotain muuta. Nimenomaan siksi, että säännöllinen työ ei näytä olevan mua varten. Rakastan projekteja ja sitä että asiat on levällään. Sitä, että työaika on silloin kun se sopii ja silloin kun inspiraatio iskee. Ammennan energiaa inspiroivista ihmisistä. Innostun monista asioista ja kun mä innostun, niin todellakin innostun! On vaikea päättää mitä kaikkea sitä tekisi ja mistä lähtisi ammentamaan. Nyt onkin aika miettiä, mihin kaikkeen sen energiansa voisi oikeasti käyttää tai paremminkin mihin kaikkeen sitä kannattaa käyttää. Näemmä on se sitten järkevää tai ei, minulle sopivampaa on ottaa riski ja kurkottaa ylöspäin. Vaikka sieltä korkealta tulisikin pää edellä alas.

Kaikki tuntuu päässä ja arjessa nyt jotenkin sekavalta. Siitä huolimatta oloni on todella levollinen tämän työasian kanssa. Kaikki järjestyy, aina. Uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Mun sosiaalinen media onkin täyttynyt viime aikoina kaikenmaailman postauksista liittyen näihin asioihin. ;) 

Joskus sitä kaipaa tukea omille ajatuksilleen ja erityisesti Hidasta elämää - sivuston tekstit ovat puhutelleet. Tässä yksi esimerkkiteksti, jonka suosittelen lukemaan, jos on vähänkään vastaanottavainen olo: Elämän 10 perusperiaatetta

Mutta. Miten tämä mun arki tästä nyt lähtee muodostumaan? Se on hieman vielä arvoitus. EasyFit jää ainakin toistaiseksi erilaisella diilillä mun viikkoaikatauluun, samoin Galaxie. Kesällä odottaa myös tekemättömät koulutehtävät ja kesäfestarit, pääasiassa töiden muodossa... ;) 

Tänään hain jatkoaikaa opinnoille ja näänkin jo itseni pronssiveistoksena ottamassa brunaa ihoon ja näpytteleväni sormet verille koulutehtävien kanssa ulkona kun aurinko paistaa.

Tarkoituksena on päästää mun sisäinen inspiraatio ja luovuus ulos, antaa niiden ohjata tulevaisuuden valinnoille ja muistaa haaveilla ja unelmoida. Parasta on miettiä, mitä kaikkea sitä voikaan tulevaisuudessa saavuttaa kun vaan uskaltaa unelmoida isosti.

Otettaisiinko kaikki tämän viikon missioksi miettiä, mistä kaikesta ihanasta sitä voi haaveilla ja miten niitä kohti päästään?

Tämän viikon biisisuosituksena: Hardwell (Feat. Jake Reese) - Run Wild

<3: tuikku